Kouluttajan kuulumisia
Tuli pidettyä pieni sometauko, huomasikohan kukaan? Se oli tarpeen paitsi loman vuoksi, myös siksi, että paljon aikaa on mennyt uusien koulutusmateriaalien koostamiseen ja miettimiseen. Ensi viikolla pidän kolme Wikipedia-koulutusta, eikä mikään koulutusmatskuista ole vielä täysin valmis. Ups.
Kun käyn kuuntelemassa ns. tähtipuhujia, huomaan, että he kierrättävät samaa matskua keikasta toiseen, lisäämättä mukaan edes yhtä uutta esimerkkiä.
On minullakin matskuissa samoja dioja, tietenkin, mutta tuon niihin aina uusiakin näkökulmia. Usein myös vastaan osallistujien lähettämiin kysymyksiin.
Kun koulutan vaikka Kuvataideakatemian opiskelijoita, kerron, mitä hyötyä Wikipediasta olisi heille (ja heistä Wikipedialle) ja näytän esimerkkejä taiteeseen liittyvistä Wikidata-kyselyistä, kääntäjille taas kerron, miten Wikidata auttaa vaikka nimien kääntämisessä.
Wikipedian yhteiskunnallisesta merkityksestä kertominen on haastavaa, kun sillä rintamalla tapahtuu nykyään niin paljon. Esimerkiksi eilen Wikimedia-säätiö kertoi haastaneensa brittien uuden lain, joka vaikeuttaa sen toimintaa UK:ssa.
Tänään jaoin tämän dian #wikipedianystävät -ryhmässä ja sain kommentteja, joiden perusteella tein uuden esimerkin, joka näyttää mistä karttapisteistä löytyy suomalaisia maalauksia ja kuulin itselleni uusista Wikidata-projekteista.
Kun jakaa, niin yleensä myös saa. Niin kävi myös tämän viikon WREN-tapaamisessa, johon osallistui vierailevia wikipedistejä ympäri maailman. Vaikka kuulumiset olivat osittain musertavia, vertaistuki oli käsinkosketeltavaa, kukaan muu ei tätä asemaa voi täysin ymmärtää.
Hyvää viikonloppua!
Sane Keskiahon kirjakokoelma
Avotakassa 4/25 viestintäalan yrittäjä ja tietokirjailija Sane Keskiaho esittelee kotiaan.
"Miten persoonasi näkyy täällä?
Ystäväni kuvailee minua juurten kasvattajaksi. Lähes kaikilla tavaroilla, tauluilla ja huonekaluilla on tarina. Muuttaessamme maalta kaupunkiin kävin läpi kirjastoani ja päätin säilyttää tärkeimmät kirjat. Kävi niin, että kaikki ovat tärkeitä, koska kaikki kertovat jostain elämänvaiheesta. Ensimmäiset kirjakerhosta tilaamani kirjat ovat hyllyssä sulassa sovussa klassikkojen ja dekkareiden sekä lapsuuteni Viisikkojen, tyttökirjojen ja omien lasteni kirjojen kanssa."
Pixelfed muuttaa yksityiset postaukset julkisiksi
Jos oikein ymmärsin tämän
fokus.cool/2025/03/25/pixelfed…
Fediversumissa ei voi tehdä privaattisisältöä niin kauan kuin Pixelfedin vuotoa ei tukita. Huono uutinen kaikille, jotka haluavat esim käyttää Friendicaa vain kavereiden kesken. 😬
Friendican testaamista
Ajattelin ruveta testaamaan tätä Friendicaa nyt enemmän, kun olen päässyt jyvälle Mastodonista, Pixelfedistä ja Lemmystä.
Erehdyin kaveeraamaan oman Mastodon-tilini kanssa, mikä teki fiidini turhan samanlaiseksi Mastodonin kanssa, haluan pitää nämä erillään.
Siksi en luultavasti hyväksy kavereiksi muita kuin Friendica-tyyppejä tässä vaiheessa, Mastodonissa sen sijaan seurailen tilejä ympäri Fediä - jos ja kun mielenkiintoisia asioita löydän. Hyvin pitkälti seuraan kaiketi vain mastodonisteja. Olisi kyllä kiva löytää matkaan myös ihmisiä muista mikroblogipalveluista. No niitä tulee ajan kanssa, ei tässä mikään kiire ole.
Muoks. Huomasin juuri, että Fedidb:n mukaan Friendicalla on maailmassa vain 6500 käyttäjää! Ei siis ihme, jos mulla ei ole täällä juuri kavereita vielä! 😅
Fedi-lähettilään tervehdys
Olen puhunut Fedistä varsin paljon tuttavapiirissäni, mutta tämä Friendica on jäänyt vielä varsin vieraaksi. Osaatko sanoa, mitä hienouksia täällä on Mastodoniin verrattuna, ja kenelle kannattaisi suositella Friendicaa, kenelle Mastodonia? Tätähän mainostetaan Facebookin korvikkeena, eli tänne pitäisi tehdä kaiketi statuspäivityksiä. Mutta en mä niitä Facebookissakaan tee, vaan huutelen siellä lähinnä asioista, joille haluan saada näkyvyyttä. Millainen on Friendican kulttuuri, miten siitä voi oppia lisää?
Varmaan liian aikaista puhua Frendican kulttuurista. Toki voitaisiin ehkä puhua pioneeri-vaiheen kulttuurista, jossa tyypillistä olisi varmaan yhteyksien muodostaminen ennaltaan tuntemattomiiin ihmisiin, mitäköhän muuta...
Nimenomaan Suomen tietty kirjallisuus-skene on löytänyt Mastodontin, vaikka juuri heille olisi ehkä paremmin sopinut tämä viestinpituudeltaan rajoittamaton (tai ainakin antelias) some. Pidemmät viestit edesauttavat varmaan syvällisempää keskustelua.
Jos päästään alkuvaiheesta eteenpäin, kaipa sitten tulisi niitä grouppeja ja tämä alkaisi kunnolla erottumaan Mastodonista. Tähän voisi auttaa, jos jonkun FB-ryhmän jäsenet perustaisivat vaikka rinnakkaisryhmän tänne.
Johanna Janhonen likes this.
Kiepauksella on nyt Lemmy-foorumi
Keväällä 2011 havahduin siihen, ettei somessa oikein jutella kierrätyksestä tai tuunauksesta. Tai oli vain joitain yksittäisiä blogeja, joissa aihe oli esillä. Perustin silloin Kiepaus-konseptin. Kiepaus on ollut aktiivinen
*Pinterestissä
*Facebookissa (sivu + ryhmä)
*Twitterissä
*Instagramissa
Nyt @Kierrätys & tuunaus on myös #Fediversumi'ssa. Otahan seurantaan, jos #kierrätys + #tuunaus kiinnostaa tai jos tarvitset apua/ideoita asioiden korjaamiseen, uudelleenkäyttöön jne.
Terkkuja Bridget Jones -leffasta
Mulla on tapana katsoa leffat niin, etten lue etukäteen arvosteluita. Tälläkin kertaa onnistuin ne välttämään. En halua spoilata leffaa sinultakaan, mutta kerron, että lopputekstien kuva- ja videoklipit kannattaa jäädä katsomaan. Ylipäätään en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät niitä katso - mitä ihmettä? Mihin heillä on kiire? TV:ssäkin ärsyttää, kun lopputekstit skipataan.
Oli ihanaa palata taas BJ:n maailmaan, hän on jotenkin niin herttainen koheltaja.
Täällä Kangasniemellä näytetään yleensä vain yksi leffa viikonlopussa. Se, ettei ole valinnanvaraa auttaa, ainoa päätös on: mennäkö vai ei. Pitkään leffat olivat ainoa hetki, kun pystyin olemaan erossa kännykästä 1,5-2 tuntia. Nykyään osaan kyllä uppota kirjoihinkin.
Ihanan inspiroiva tarina Anja Pohjolasta / ET Terveys
Teen töitä wikipedistinä, mikä tarkoittaa sitä, että lehdet ovat mun työkaluja, tarvitsen niitä artikkeleiden lähteiksi. Siksi mulle tulee paljon lehtiä. :) Syksyllä Aamulehden myyjä myi mulle Digilehdet-paketin. Siihen kuuluu kymmenisen paikallislehteä, kuten vaikka KMV (Kuorevesi-Mänttä-Vilppula), jota mun mummolassa luettiin, mutta myös aikakauslehtiä.
Äsken lukaisin ET Terveys -lehden (mummo luki toki myös ET-lehteä) ja pysähdyin Anja Pohjolan tarinan ääreen.
Vaikka hän sanoikin seuraavansa uutisia ja ihmettelevänsä sota-ajat kokeneena, miten voidaan olla taas näin tyhmiä, jutusta jäi positiivinen vire. Anja 94v on ollut leskenä yli 40 vuotta ja kaipaa miestään yhä. He tapasivat, kun miehen lasten äiti oli kuollut ja Anjasta tuli 15v+17v tyttöjen äitipuoli. Nyt tällä kolmikolla on melkoinen klaani, joka pitää Anjasta huolen. Hän asuu taiteilijakoti Lallukassa ja käy konserteissa ja teatterissa, kun saa itselleen jonkun kaverin mukaan.
Hän suri aikanaan sitä, ettei saanut omia lapsia, vaan kaksi keskenmenoa, mutta vauvoja on sen jälkeen sylissä riittänyt.♥️
Pitääkö sinun tehdä Wikipediaan artikkeleita jostain tietyistä aihepiiristä?
Tuoreessa kirjassa "Hyviä uutisia Suomesta" (toim. Juho Saari) oli mielenkiintoinen tilastotieto leskeydestä: "65-vuotiaista suomalaisista naisista oli vuonna 1990 leskiä jopa 27 prosenttia eli useampi kuin joka neljäs. Kolmeakymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2022, osuus oli laskenut noin seitsemään prosenttiin, eli harvempi kuin joka kymmenes nainen oli leski. Pudotus on erittäin huomattava myös vanhempien ikäryhmien osalta: 54 prosentista 22 prosenttiin 75-vuotiailla ja 64 prosentista 35 prosenttiin 80-vuotiailla." (taustalla siis miesten eliniän kasvu kymmenellä vuodella)
Oho, mielenkiintoisia tilastoja!
Ei mun *pidä* kirjoittaa mistään, vaan saan kirjoittaa. Teen siis sisällöntuotantoa asiakkailleni, joihin kuuluu esimerkiksi pörssiyrityksiä, perheyrityksiä, startupeja, kuntia ja julkisuuden henkilöitä. Mun kanssa ei tarvitse yleensä pitkään jutella, kun totean (joskus tosin vain mielessäni): joo, se on mun asiakas.
Uuden yhteisöllisyyden äärellä
Mulle Twitter ja muut vastaavat mikrobloggauspalvelut ovat olleet väyliä jutella ihmisten kanssa, joilla on samoja mielenkiinnonkohteita kuin mullakiin. Yleensä ne ovat liittyneet mun työhön, olen somekouluttaja, tapahtumantuottaja ja wikipedisti. Ensimmäinen tällainen mikrobloggausalusta mulle oli Nokian intrassa, jossa juteltiin yhteisöllisesti käytettävistä somepalveluista, joita sisäisesti käytimme. Sinne liityin varmaan vuonna 2006.
Facebookia olen käyttänyt pitkään, vuodesta 2007. Siellä olen verkostoitunut etupäässä ihmisten kanssa, jotka tunnen myös oikeasti, eli en ole haalinut sinne kovin isoa verkostoa. Tällä hetkellä mulla on kuitenkin jo 800 kaveria, joista kaikkia en tuntisi kadulla, saati muistaisi heidän nimeä. Ja monet näistä kontakteista eivät koskaan kirjoita mitään.
Viime vuonna otin Facebookissa käyttöön algoritmittoman syötteen ja vähän hämmästyin. Miksi ihmeessä tykkään Angry Birdsistä, enhän ole sitä pelannut 15 vuoteen. Tuli siivottua sitten muitakin vuosien varrella kertyneitä turhia sivuja pois.
Paras juttu Facebookissa ovat jo pitkään olleet ryhmät, jotka yhdistävät samoista asioista kiinnostuneet. Nyt odotan, löytäisinkö Friendicasta itseäni kiinnostavia ryhmiä ja pistäisinkö jopa itse sellaisen pystyyn. Luulen, ettei kukaan mun FB-kavereista täällä vielä ole, joten vähän yksinäiseksi tunnen itseni, mutta onneksi Local- ja Global-fiideistä löytyy luettavaa ja tiedän, että täällä on muitakin. :)
Niin, mulle saa vinkata ryhmiä, joiden aiheena on esim. #kierrätys #tuunaus #paikkaus #parsinta #zerowaste #junkjournal #paperiaskartelu #joulukoristeet
- tai jos tuollaisia ryhmiä ei vielä ole, tule tähän huutelemaan, jos haluaisit sellaisen perustaa.
Itse voisin ehkä perustaa tällaiset ryhmät jotka perustin aiemmin Facebookiin:
1. #wikipedianystavat
2. #kiepaus, joka liittyy kierrätykseen ja tuunaukseen
3. #cmadfi , jossa yhteisömanagerit voivat jutella #yhteisömanagerointi-aiheesta. Fedissähän yhteisömanagereiden rooli on jopa tärkeämpi kuin monessa perinteisessä somepalvelussa
Tyhjän ryhmän perustaminen ei kuitenkaan ihan nappaa, joten odotan, että joku kertoo, että aihe kiinnostaisi.
like this
Johanna Janhonen reshared this.
Joanna Oja (viu) likes this.
Miika Säynevirta
in reply to Johanna Janhonen • •Johanna Janhonen
in reply to Miika Säynevirta • •Timo Jyrinki
in reply to Johanna Janhonen • •Jotain tällaista pohdiskelin kun tätä mietin FB:n korvikkeeksi, että miten noin teknisellä puolella menee ja minkälaisia ongelmia luvassa.
Jotta olisi yksityisyyttä, jonkinlaista e2e-salausta tarvittaisiin eikä vain lupausta että jonkin palvelimen päästessä datoihin niitä ei jaeta muillekin kuin kohteelle.
Sinänsä hyvä että Pixelfed on korjattu, mutta tämä avaa ehkä sellaista näkymää enemmän, siis tulevaisuuden kannalta jos Friendican kaltaisia jatkokehitetään, että jos joku tuttu pyytää seuraamislupaa (eli vähän niin kuin "lisää kaveriksi"), niin jos tuttu on jollain eksoottisemmalla palvelimella niin pitäisi arvioida sekä tutun että palvelimen luotettavuutta. Siis niin kauan kuin end2end-salausta ei ajatella vaan sellaista jonkinasteista yksityisyyttä.
Ja siis en tiedä mitään tämän Capybaran taustoista että tällä mennään :D
Johanna Janhonen likes this.