Liikuntahommia vähän täällä fediversenkin puolella.

Vihaan liikuntaa. Hikoilu ja hengästyminen tuntuu tosi epämiellyttävältä, ja silloin kun masennus on huonossa vaiheessa kroppa tulkitsee kaikki sykkeen nousut ahdistukseksi. Koska aivokemia on mitä on, en saa liikunnasta sitä paljon puhuttua mielihyvävastetta tai liikuntaendorfiineja kuin ehkä kerran tai korkeintan kaksi vuodessa.

Ikävä kyllä ylipaino ja vanheneva kroppa asettavat typeriä vaatimuksia liikkumiselle. Puolisentoista vuotta sitten tuli vakavat ukaasit lääkäriltä, että nyt oikeasti pitää joka päivä tehdä vähintään puolen tunnin kävely mutta mielellään enemmän ja reippaampaa. Koska yllä mainitun masennuksen ja ahdistuksen lisäksi on aika pahasti vaativa persoonallisuus, niin tätähän on sitten tulkittu ehdottomana pakkona, joten olen harrastanut sitä typerää liikuntaa joka päivä. (Oli aikaisemminkin tavoitteena tehdä liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa, ja on ollut jo varmasti yli vuosikymmenen, eli ei tämä mitenkään uutta ole.)

Tämän puolentoista vuoden aikana olen tehnyt voimatreeniä käsipainoilla ja kehonpainolla, käynyt ulkokuntosalilla, kävellyt lenkkipolulla ja luonnossa helpoilla päivävaellusreiteillä, hölkännyt, tanssinut, pyöräillyt, uinut ja vesijuossut. Olen tehnyt sykejumppaa ja käynyt jenkkifudistreeneissä ja nyt harkitsen historiallisen miekkailun alkeita. Aika laajalla skaalalla on siis tehty ja testattu asioita. Mikä on lopputulos?

1. Peruskunto on tällä hetkellä varmasti paremmalla tasolla kuin koskaan aikuisiällä.
2. Pystyn tekemään asioita, joita en puolitoista vuotta sitten pystynyt - esimerkiksi kävelemään, tasapainoilemaan ja kapuamaan sen useamman tunnin mittaisen päivävaellusreitin vaihtelevassa maastossa. En enää saa heti astmakohtausta jos yritän mennä sottiisia kansantanssikavereiden kanssa.
3. Liikunta on jatkuva henkinen rasitus. Joka päivä pitää keksiä että mitä tänään tekisi, jos suunnittelee etukäteen niin ei jaksa eikä huvita, ja lähes joka päivä vituttaa ryhtyä. Vihaan liikuntaa ehkä vielä enemmän kuin ennen, koska paitsi että sitä on pakko tehdä, se tuo jokaiseen päivään typerän metatyökerroksen lisää.

You win some, you lose some. Tänään ajattelin käydä testaamassa lyhyttä intervallihölkkää.