Skip to main content



Pixelfed muuttaa yksityiset postaukset julkisiksi


Jos oikein ymmärsin tämän

fokus.cool/2025/03/25/pixelfed…

Fediversumissa ei voi tehdä privaattisisältöä niin kauan kuin Pixelfedin vuotoa ei tukita. Huono uutinen kaikille, jotka haluavat esim käyttää Friendicaa vain kavereiden kesken. 😬

in reply to Johanna Janhonen

Jotain tällaista pohdiskelin kun tätä mietin FB:n korvikkeeksi, että miten noin teknisellä puolella menee ja minkälaisia ongelmia luvassa.

Jotta olisi yksityisyyttä, jonkinlaista e2e-salausta tarvittaisiin eikä vain lupausta että jonkin palvelimen päästessä datoihin niitä ei jaeta muillekin kuin kohteelle.

Sinänsä hyvä että Pixelfed on korjattu, mutta tämä avaa ehkä sellaista näkymää enemmän, siis tulevaisuuden kannalta jos Friendican kaltaisia jatkokehitetään, että jos joku tuttu pyytää seuraamislupaa (eli vähän niin kuin "lisää kaveriksi"), niin jos tuttu on jollain eksoottisemmalla palvelimella niin pitäisi arvioida sekä tutun että palvelimen luotettavuutta. Siis niin kauan kuin end2end-salausta ei ajatella vaan sellaista jonkinasteista yksityisyyttä.

Ja siis en tiedä mitään tämän Capybaran taustoista että tällä mennään :D

This entry was edited (8 months ago)




Friendican testaamista


Ajattelin ruveta testaamaan tätä Friendicaa nyt enemmän, kun olen päässyt jyvälle Mastodonista, Pixelfedistä ja Lemmystä.

Erehdyin kaveeraamaan oman Mastodon-tilini kanssa, mikä teki fiidini turhan samanlaiseksi Mastodonin kanssa, haluan pitää nämä erillään.

Siksi en luultavasti hyväksy kavereiksi muita kuin Friendica-tyyppejä tässä vaiheessa, Mastodonissa sen sijaan seurailen tilejä ympäri Fediä - jos ja kun mielenkiintoisia asioita löydän. Hyvin pitkälti seuraan kaiketi vain mastodonisteja. Olisi kyllä kiva löytää matkaan myös ihmisiä muista mikroblogipalveluista. No niitä tulee ajan kanssa, ei tässä mikään kiire ole.

Muoks. Huomasin juuri, että Fedidb:n mukaan Friendicalla on maailmassa vain 6500 käyttäjää! Ei siis ihme, jos mulla ei ole täällä juuri kavereita vielä! 😅




A refreshing breath of hope


In Turkey, we are showing the world how to challenge a callous, authoritarian leader | Ece Temelkuran theguardian.com/commentisfree/…


Fedi-lähettilään tervehdys


Olen puhunut Fedistä varsin paljon tuttavapiirissäni, mutta tämä Friendica on jäänyt vielä varsin vieraaksi. Osaatko sanoa, mitä hienouksia täällä on Mastodoniin verrattuna, ja kenelle kannattaisi suositella Friendicaa, kenelle Mastodonia? Tätähän mainostetaan Facebookin korvikkeena, eli tänne pitäisi tehdä kaiketi statuspäivityksiä. Mutta en mä niitä Facebookissakaan tee, vaan huutelen siellä lähinnä asioista, joille haluan saada näkyvyyttä. Millainen on Friendican kulttuuri, miten siitä voi oppia lisää?

#friendica #friendicasuomi #friendicavinkit

in reply to Johanna Janhonen

Varmaan liian aikaista puhua Frendican kulttuurista. Toki voitaisiin ehkä puhua pioneeri-vaiheen kulttuurista, jossa tyypillistä olisi varmaan yhteyksien muodostaminen ennaltaan tuntemattomiiin ihmisiin, mitäköhän muuta...

Nimenomaan Suomen tietty kirjallisuus-skene on löytänyt Mastodontin, vaikka juuri heille olisi ehkä paremmin sopinut tämä viestinpituudeltaan rajoittamaton (tai ainakin antelias) some. Pidemmät viestit edesauttavat varmaan syvällisempää keskustelua.

Jos päästään alkuvaiheesta eteenpäin, kaipa sitten tulisi niitä grouppeja ja tämä alkaisi kunnolla erottumaan Mastodonista. Tähän voisi auttaa, jos jonkun FB-ryhmän jäsenet perustaisivat vaikka rinnakkaisryhmän tänne.

This entry was edited (8 months ago)



Pitkään työn alla ollut Kotivalon manner on nyt julkinen! Erityisesti D&D:n ja L&L:n maailmaksi tarkoitettu Kotivalo on maailma täynnä konfliktia ja juonittelua, ja käyttökelpoinen muidenkin fantasiasysteemien kanssa.

kotivalo.ilmatar.net/



Lisää liikuntahommia. Eilen olin Mintun jefutreeneissä silleen että tein lämmittelyt ensin U21-tyttöjen ja sitten naisten joukkueen kanssa, ja välillä sitten filmasin harjoituksia. (Siitä on hyötyä kuulemma että on videoklippejä tekemisestä.)

Tänään tein mm. kotitöitä ja venyttelyjoogaa, mutta lisäksi tuli pätkä lisäliikuntaa kun toveri vinkkasi sellaisen homman kuin Cityspotting. Joten täytyi kävellä 10-15 minuuttia ekstraa kun olin kahvilla ihan bussipysäkin vieressä, mutta oli käveltävä Kallion kirkon ohi ja kauemmalle pysäkille että sain täpättyä kirkon spotin kartalta.

Lisäksi iski mielenhäiriö ja ilmoittauduin historiallisen miekkailun alkeiskurssille, 4 kertaa huhtikuussa. Kaikki keinot ovat sallittuja, että saa päivän liikunnan tehtyä.

in reply to Kristel Nyberg

Eeerm seuraavana mun fiidissä on huhtikuun torstait fiore-hommia -kurssi, eihän sattuis oleen se? :D


film acceleration


#agfa #moviechrome #a40 shot with #fujicazc1000

#filmacceleration test, processed first with #rodinal to bw and then to color negative #C41 chemistry.

Temperatures were way off as this was just a quick test to see if the whole thing is really possible, will do tests with proper temps some day, as this opens a lot of possibilities...

#diycinema #nosfeart




Onko Santeri täällä?


@Santeri

Jotain häikkää tuossa profiilissa on, kun sitä ei pysty ottamaan seurantaan…

in reply to Maija Tervola

Ettei kyse ole vain siitä, että tiliasetus on oletus, ”tavallinen käyttäjätili”, jolloin kaikki seuraajat pitää käsin hyväksyä? Itse kävin panemassa radionapin kohtaan ”saarnatuoli sivu” sen kammottavasta hampaita vihlovasta yhdys sana virheestä huolimati.

(Muoks: pikku virhe korjattu.)

This entry was edited (8 months ago)
in reply to Tommi Nieminen

Kai nyt silti pitäisi olla joku nappula, mistä voi pyytää päästä seuraajaksi. Vai löysitkö sellaisen?
in reply to Maija Tervola

Ah nyt löytyi. Ehkä en vain itse osaa käyttää tätä alustaa.
in reply to Maija Tervola

Ai, luulin sinun tarkoittavan, ettei Seuraa-nappula toimi! Kokeilin nimittäin sitä kyllä.



David Lynch


On tullut katsottua huikea määrä Lynchiä viime aikoina. Tovi sitten Mulholland Drive, Eraserhead, Inland Empire ja Wild at Heart. Tänään sitten Areenasta Fire Walk with Me, Blue Velvet, Lost Highway ja kiva kronologisesti etenevä ranskalaisdokkari Lynchin urasta. Tänään multa kysyttiin, mikä viimeaikoina katsotuista on suosikki ja oli vaikea vastata. Ne kolme viimeistä rakenteellisesti outoa taitaa olla kärjessä, mutta lähes kaikki Lynch on niin hyvää, että valinta oli vaikea. Sanoin sit Lost Highway, kun se iski tänään niin kovaa, mutta toisena päivänä saattaisin sanoa muuta.
in reply to Toni Sihvonen

Aloimme huushollissa Lynch-maratonin jo ennen hänen kuolemaansa. Twin Peaks 3. kausi (2017) päättyi juuri ja jatkamme sen jälkeiIllä elokuvilla. Minun pitää kysyä, että onko se edes tehnyt yhtään huonoa elokuvaa?

Lempielokuvani on Blue Velvet, se mielen nyrjähdyksen kokemus on niin vahva muisto, että se sävyttää yhä uudelleen katsomista. Näin sen toisena Lynchinä, Eraserheadin jälkeen. Sen jälkeen katsoin kaiken. Myöhemmistä on parhaiten jäänyt mieleen miten katarttinen kokemus on yöllinen maantieajon kuvaus ja että aika on Möbiuksen nauha.

in reply to Joanna Oja (viu)

Ei se kyllä tehnyt huonoa leffaa. Lyhäreitä en ole nähnyt, mut vaikea kuvitella niissäkään olevan suurempia pettymyksiä. Jos pitäis valita vaatimattomin, se olis mun mielestäni Fire Walk with Me. Toi Möbiuksen nauha on hyvä luonnehdinta, Ouroborosta ajattelin eilen Lost Highwayn lopussa.
in reply to Joanna Oja (viu)

Dyynistä on kai monet sitä mieltä, että se on huono. (Mulla ei oo mielipidettä; oon nähnyt sen vaan leffateatterissa kun se ilmestyi ja sen ikäisenä kaikki on vaan ihan mahtavaa.)
in reply to dare

Niin totta Dyyni. Dokkarissa kerrottiinkin, että Dyynin jälkeen katsottiin, että Lynch ansaitsee tehdä juuri sellaisen leffan kuin haluaa tuotannon häiritsemättä ja siitä sit syntyi Blue Velvet.
This entry was edited (8 months ago)


Ei dataa taskussa.


EU:lle on sanottu nyt hei hei tälle vuodelle, eli ei ole enää roaming dataa kännykässä. Nettiin pääsee kun on veneellä. Muuten kommunikaatio tapahtuu VHF-radiolla, kantama käsipelin ja veneen välillä on pari-kolme kilometriä, joten ihan kauheen kauas ei auta lähteä mikäli haluaa toiseen vielä yhteyden. Käytössä kanava 77 joka on tarkoitettu ship-ship liikenteelle.


Rouvain päivällisellä tänään:

Parsamoussea, punajuuri-ricottatäytteistä tortellonia salviavoilla, valkosipulivoilla maustettua perunasosetta ja paahdettua täytettyä kumato-tomaattia ja veriappelsiini-ricottakakkua valkosuklaa-veriappelsiinimoussella.

Aloitin hommat keittiössä eilen, ja tänään meni käytännössä koko päivä. Hauskaa oli, ja hyvää ruokaa tuli!



Elevators and guilt


I called up the elevator, then changed my mind and took the stairs instead. I felt a tinge of guilt for calling the elevator unnecessarily, imagining that it might feel disappointed or rejected when it was expecting someone to ride it but then there was nobody there.

But then I realized that I was projecting things on the elevator and quite likely it's used to people sometimes changing their minds, and it might have a healthy self-esteem where it doesn't take that personally. Yay for not feeling so responsible for the emotions of others!

(The above is of course said jokingly but it did feel like there was genuinely an old overly-concerned-with-the-feelings-of-others mindset raising its head. One so automatic and overly concerned that it'd even trigger when thinking about an elevator. Only for that feeling to then shift into something that felt more secure and grounded.)




Eka kerta ikuisuuteen kun ei tarvinnut aamulla noudattaa mitään aikataulua, joten nukuin kellon ympäri ja rötvään edelleen sängyssä kahdelta iltapäivällä.

Tää on eka kerta tosi pitkään aikaan kun mun päivä ei ala sillä, että joudun tekemään juuri heränneenä kivunhallintaa aikataulutietoisesti.

Jee sille, että oli tähän mahdollisuus! Meh sille, että aamuisin sattuu ja on hankalaa. Jee sille, että nyt kun tiiän että aikatauluton päivä sattuu vähemmän, voin hyödyntää tietoa elämän järjestelyssä! Meh sille, että aikatauluttomat viikonlopun päivät vaatis luopumista harrastuksista joista saan sanity-pisteitä (ja viikolla täytyy tietty tehdä töitä).

Itsensä auttaminen tuntuu välillä epäreilun monimutkaiselta.

Mut jee sille että sain nukutuks hyvin ja että tän päivän main quest on että käyn kiipeilemässä!



uusliberalismi


oikeistolainen talouspolitiikka toimii just niinkuin oikeistolaiset haluaa.

yle.fi/a/74-20150298

Santeri reshared this.





test clips


test results

#Agfa #Moviechrome #A40 #super8 film shot with a #FujicaZC1000 #Single8 camera. Developed with #rodinal 1:100 for a bit over an hour or so.

I think the out of focus comes from fumbling the scan, need to retry.




#BoycottUSA etenee (minun osaltani!)


#BoycottUSA:n vaikeimmat haasteet ovat kieltämättä vasta edessä: #Android-puhelin ja sen #Play-kauppa. #Fdroid on sinänsä jo asennettu, mutta senkin ensimmäinen päivitys tökkäsi virheeseen ja jäi siihen. Mitään en ole sieltä vielä kokeeksikaan asentanut.

#GoogleMaps on korvautunut #OpenStreetMap'illä vain osittain. #OSMand on toimiva karttaohjelma, mutta enimmäkseen #offline-käyttöön. #Katunäkymäkuva't taitavat löytyä vain Googlesta ja #Bing'in kartoista – kumpikin jenkkiläisiä.

#2FA-todennus sen sijaan on hiljalleen sovellus sovellukselta palvelu palvelulta siirtynyt #GoogleAuthenticator'ista #Aegis'iin. Jäljellä olevat eli #GitHub ja Google itse eivät haittaa, koska niistä pyrkii eroon muutenkin. GitHubin tilalle on löytynyt saksalainen #Codeberg. Hakukoneena Googlen sijaan minulla on jo pitkään ollut #DuckDuckGo, nyt sitten myös #Startpage.



Minna Canthin päivä 19.3.2025


"Teidän lakinne ja oikeutenne, hahaha – Niitähän minun pitikin ampua!” Homsantuu Minna Canthin Työmiehen vaimossa (1885)
Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää !
Kuva: Ida Aalberg Homsantuun roolissa 1885, kuvaaja Daniel Nyblin, lähde finna.fi

Jakke Lehtonen reshared this.



Liikuntahommia vähän täällä fediversenkin puolella.

Vihaan liikuntaa. Hikoilu ja hengästyminen tuntuu tosi epämiellyttävältä, ja silloin kun masennus on huonossa vaiheessa kroppa tulkitsee kaikki sykkeen nousut ahdistukseksi. Koska aivokemia on mitä on, en saa liikunnasta sitä paljon puhuttua mielihyvävastetta tai liikuntaendorfiineja kuin ehkä kerran tai korkeintan kaksi vuodessa.

Ikävä kyllä ylipaino ja vanheneva kroppa asettavat typeriä vaatimuksia liikkumiselle. Puolisentoista vuotta sitten tuli vakavat ukaasit lääkäriltä, että nyt oikeasti pitää joka päivä tehdä vähintään puolen tunnin kävely mutta mielellään enemmän ja reippaampaa. Koska yllä mainitun masennuksen ja ahdistuksen lisäksi on aika pahasti vaativa persoonallisuus, niin tätähän on sitten tulkittu ehdottomana pakkona, joten olen harrastanut sitä typerää liikuntaa joka päivä. (Oli aikaisemminkin tavoitteena tehdä liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa, ja on ollut jo varmasti yli vuosikymmenen, eli ei tämä mitenkään uutta ole.)

Tämän puolentoista vuoden aikana olen tehnyt voimatreeniä käsipainoilla ja kehonpainolla, käynyt ulkokuntosalilla, kävellyt lenkkipolulla ja luonnossa helpoilla päivävaellusreiteillä, hölkännyt, tanssinut, pyöräillyt, uinut ja vesijuossut. Olen tehnyt sykejumppaa ja käynyt jenkkifudistreeneissä ja nyt harkitsen historiallisen miekkailun alkeita. Aika laajalla skaalalla on siis tehty ja testattu asioita. Mikä on lopputulos?

1. Peruskunto on tällä hetkellä varmasti paremmalla tasolla kuin koskaan aikuisiällä.
2. Pystyn tekemään asioita, joita en puolitoista vuotta sitten pystynyt - esimerkiksi kävelemään, tasapainoilemaan ja kapuamaan sen useamman tunnin mittaisen päivävaellusreitin vaihtelevassa maastossa. En enää saa heti astmakohtausta jos yritän mennä sottiisia kansantanssikavereiden kanssa.
3. Liikunta on jatkuva henkinen rasitus. Joka päivä pitää keksiä että mitä tänään tekisi, jos suunnittelee etukäteen niin ei jaksa eikä huvita, ja lähes joka päivä vituttaa ryhtyä. Vihaan liikuntaa ehkä vielä enemmän kuin ennen, koska paitsi että sitä on pakko tehdä, se tuo jokaiseen päivään typerän metatyökerroksen lisää.

You win some, you lose some. Tänään ajattelin käydä testaamassa lyhyttä intervallihölkkää.

in reply to Kristel Nyberg

Hyvin liikuttu! Munkin oisi varmaan pitänyt juosta, mutta ei vaan huvita niin kävelin vaan 7km ja kävin hesessä (päivän kaloribudjettiin mahtui ihan hyvin 0.25 coca cola, juustovekehampurilainen ja juustokolmiot).




Sano mitä näet!


Lukemisen arvoinen.

Sanokaa mitä näette. Jos se näyttää fasismilta, toimii kuin fasismi, se on fasismia.

Fasismi on fasimia.

netn.fi/artikkelit/paakirjoitu…



Ruokahommia taas! Tähän kauniin väriseen punajuurikeittoon meni yhden punajuuripussin loput ja puolet seuraavasta, pari nahistunutta punasipulia, kourallinen vähän kuivahtaneita irrallisia valkosipulinkynsiä, yksi sellerinvarsi ja yhden perunapussin muutama viimeinen jo parhaat päivänsä nähnyt peruna. Mausteina oli lusikallinen misotahnaa, kasvisfondia, mustapippuria ja timjamia sekä vähän valkoista balsamicoa (ja tippa valkoviinietikkaa kun keitto kaipasi vielä vähän terävyyttä).

Keiton kaveriksi surautin sauvasekoittimella tahnaksi vähän valkosipulia, paketin fetaa ja reilu puoli purkkia ranskankermaa.


#ruoka #rouvainpäivällinen



Leikki - kiinnostaa!


Kokeilin, josko ois saanut kivasti siirrettyä laserprinttiä muoviin, vaan ei. Sit vähän lipsui taas taltta ja idea ei ihan toiminut, niin tuli sit Ihan Hyvä! Imperatiiveja kaikille!


Kiehuva järvi


Kiehuvan järven vaellusreitti Dominicalla oli kyllä elämäni haastavin päiväretki. 10 kilometriä, 1100 metriä nousua ja 8 tuntia myöhemmin oltiin taas sivistyksen parissa. Väliin mahtui viidakkoa, kuumia lähteitä, upottavaa mutaa ja paahtavaa aurinkoa. Nyt 2 päivää myöhemmin jalat on eeppisesti jumissa, käsivarsissa tuntuu sauvojen käyttö ja paikoittainen puhdas neliveto reitin varrella. Samalla sekä suosittelen ehdottomasti, mutta varoitan. Aika monta mäkeä mäkin oon elämässäni kavunnut, mutta tää reissu veti voiton kaikesta.


Suljin FB-tilini


Suljin pari päivää sitten FB-tilini. Yksi ruksi to do -listalta hoidettu. En kehtaa sanoa ettei tule yhtään ikävä, mutta olen viimeiset kuukauden pari kastonut rinne vain tosi harvoin,tja pärjäillyt ihan hyvin. Tämä tuntuu oikealta ratkaisulta.
in reply to Laura Uusitalo

Varasitko nimen kuitenkin takaisin, jotta joku ei voi tekeytyä sinuksi? Tein itse sen ex-twitterille, tulen tekemään FB:llekin aikanaan.
in reply to Joanna Oja (viu)

Minä jätin Twitter-tilin paikalleen, tein sinne vain viimeisen viestin, jossa kerroin, että Fedistä löytää. Ajattelen, että se suojaa mun nickejä, ettei niitä voi valjastaa bottikäyttöön. Mutta saa nähdä miten vielä käy.
in reply to Joanna Oja (viu)

Laitoin sen deactivate, vaikka mieluummin olisin laittanut delete. Vai miten tää kannattais tehdä?
in reply to Laura Uusitalo

En oikeasti tiedä, mutta deactivate kuitenkin säilyttää tiedot ja analysoi niitä. Deleten suhteen sanovat poistavansa tietoja, mutta tallettavat lokeja ja vuorovaikutusta lakisyistä. Enkä taida luottaa niiden lupauksiin siitä poistamisesta. Iso yksityinen firma, lonkerot joka paikassa ja toimii EU-säädäntöjenkin ulkopuolella.


Lasten Museofestareilla Emmassa


Olin sunnuntaina lasten museofestareilla Emmassa. Paikalla oli vilinää ja vilskettä ja diskossa sai koko kropan liikkeelle. Bileet olivat ysäriteemaiset. Lapsille opetettiin macarena, jonka syntyajankohta ruumiillistuu siinä, miten muistan tanssineeni sitä lukiossa ja miten kännykän auto-correct on itsepäisesti sitä mieltä, että on korrektimpaa kirjoittaa macaronseista. Onneksi oli ihan sopivasti rauhallisia kohtia eikä väkeä ollut likikään yhtä paljon kuin vuosi sitten, jolloin festareita oli mainostettu huomattavasti enemmän.

Inka Niemisen liito on valmistettu kuoritusta ja hiotusta pihlajasta. Siipien sijaan ensimmäinen mielikuva oli kalliomaalauksessa juoksevista muinaisista sukasjalkaisista.

Roland Perssonin Panaman Paperit on valmistettu silikonista ja oikeista täytetyistä eläimistä. Näyttelytekstin mukaan tämän oli tarkoitus sanoa jotain syvällistä (ja mustalla huumorilla kuorrutettua?) ihmisen todellisesta luonteesta ja sen paljastumisesta. Tämä resonoi oikein nätisti lauantaina lukupiirissä käsitellyn Jyrki Vainosen Täytetyt -teoksen kanssa.

Lapselle näyttelyn ja koko museofestareiden lempiteos oli PORS & RAON Nimetön, joka muodostuu neliön muotoisesta kankaasta, joka reagoi ääneen. Näyttelytekstin mukaan teos kuvaa herkkiä elämänmuotoja, jotka kukoistavat hiljaisuudessa. Jos jaksaa ääneti odottaa teoksen edessä, ilmaantuu mille tahansa sen reunan ulkopuolelle yksi kerrallaan pieniä mustia palluroita kurkkimaan, olisiko reitti selvä. Palluroiden ilmestymisestä seurasi sitten valtamerellinen naurua, joka ripeästi karkotti kaikki varjoissa viihtyvät pieneliöt takaisin taulun taakse.